Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Kulkurien valssi
Ihmisen Poika oli kulkuri vailla vakituista osoitetta. Taivaan linnuilla oli pesien turva ja ketuilla luolien suoja, mutta Ihmisen Pojalla ei ollut paikkaa levätä turvassa.
Jumala on Ihmisen Poika. Rajaton rajoissa.
Hän jätti taivaan asettuakseen näkyvän luomakunnan rajoihin. Hän vaihtoi turvan turvattomuuteen. Hän muutti osoitteesta kadulle.
Hän näki maailman muiden osoitteista käsin. Hän oli Kaikkinäkevä vasta, kun näki luomansa maailman luotunsa silmillä.
Näin maailma on. Se näkyy kaikissa väreissä vasta, kun se nähdään yhdessä. Vasta silloin koittaa vapaus synnin, kuoleman ja pahan vallasta, kun elämän tuhovoimat nähdään yhdessä.
Kristillisen jumalauskon erityisyys ja ainutlaatuisuus tiivistyy käskyyn mennä kaikkeen maailmaan ja nähdä luomakunnan rikkaus kaikkien kanssa. Yhdenkin hömötiaisen näkökulman sivuuttaminen merkitsee näköalojen menettämistä, kadotusta.
Elämän kuva on kulkurin valssi. Se on tapahtuma, jossa haetaan yhteisiä askeleita toisen kanssa, jotta elämän koko kirjo loistaisi ylösnousemuksen aamun kirkkaudessa.
Saisinko luvan!
Hannu Tiainen
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä