Hallinto

Seurakunnan hallinnosta vastaavat kirkkovaltuusto ja kirkkoneuvosto.

Kirkkovaltuusto on yksittäisen seurakunnan ylin päättävä elin. Vaaleilla valittavan valtuuston puheenjohtajana toimii maallikko. Seurakuntavaalit ovat neljän vuoden välein ja äänestää kirkollisvaaleissa saavat kaikki yli 16-vuotiaat seurakuntalaiset. Ehdokkaina vaaleissa voivat olla 18 vuotta täyttäneet konfirmoidut seurakunnan jäsenet.

Kirkkovaltuusto päättää
• seurakunnan toiminnan ja talouden päälinjoista,
• perittävästä kirkollisverosta,
• rakennushankkeista ja
• virkojen perustamisesta.

Valtuusto valitsee myös jäsenet seurakunnan kirkkoneuvostoon. Kirkkovaltuustoon valitaan seurakunnan koosta riippuen 11–39 luottamushenkilöä. Ohje- ja johtosäännöllä kirkkovaltuusto voi siirtää päätösvaltaansa kirkkoneuvostolle, sen jaostoille sekä johtokunnille.

Kirkkoneuvosto johtaa seurakunnan käytännön toimintaa ja hallintoa. Kirkkoneuvosto toimii kirkkovaltuuston valmistelu- ja täytäntöönpanoelimenä. Kirkkovaltuusto valitsee kirkkoneuvoston joka toinen vuosi.

Kirkkoneuvostoon voidaan valita vapaasti seurakuntavaaleissa vaalikelpoisia henkilöitä. Sama henkilö voidaan valita sekä kirkkovaltuustoon että kirkkoneuvostoon. Kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimii virkansa puolesta kirkkoherra. Varapuheenjohtajan lisäksi kirkkoneuvostoon valitaan seurakunnan koosta riippuen vähintään 5 -11 luottamushenkilöä.

Kirkkovaltuusto valitsee viranhaltijat, ellei päätösvaltaa ole erikseen delegoitu kirkkoneuvostolle. Valtuusto asettaa neuvoston avuksi johtokuntia. Ne johtavat seurakunnan eri työaloja ja toimintamuotoja. Kirkkoneuvosto edustaa seurakuntaa viranomaisasioissa sekä tekee sen puolesta sopimuksia ja muita oikeustoimia.