Rippijuhlat

Suurin osa suomalaisista konfirmoidaan teini-ikäisenä käydyn rippikoulun yhteydessä; useimmiten sinä vuonna, kun nuori täyttää 15 vuotta. Rippikoulu ja konfirmaatio tarjoavat mahdollisuuden pohtia elämää ja pysähtyä katsomaan missä nyt mennään.

Rippikouluun voi osallistua, vaikka ei olisi kirkon jäsen eikä kastettu. Kaste voidaan toimittaa rippikoulun yhteydessä.

Konfirmoidut pukeutuvat alboihin, jotka muistuttavat kasteesta ja kastepuvusta. Jumala haluaa vahvistaa konfirmoitavaa uskossa ja siunata tätä uudessa elämänvaiheessa. Konfirmaatiossa rippikoululainen tunnustaa uskonsa yhdessä seurakunnan kanssa.

Kummit voivat konfirmaatiossa osallistua nuoren siunaamiseen seurakunnan työntekijöiden kanssa. Konfirmaatiossa koko seurakunta rukoilee nuoren puolesta. Nuoret myös osallistuvat ensimmäistä kertaa itsenäisesti ehtoolliselle.

Konfirmaatiotilaisuuden jälkeen vietetään yleensä rippijuhlaa sukulaisten ja ystävien kanssa. Juhlapaikka on yleensä konfirmoidun koti tai muu juhlapaikka. Juhlaa vietetään konfirmaatiomessun jälkeen. Juhliin voi kutsua myös rippikoulun isosia ja työntekijöitä.

Konfirmaatio antaa myös oikeuksia. Konfirmoitu voi toimia kummina ja osallistua itsenäisesti ehtoolliselle. Lisäksi 16-vuotiaana saa äänestää seurakuntavaaleissa ja asettua niissä ehdolle 18 vuotta täytettyään. Rippikoulu on myös kirkkohäiden edellytys.